Tämä on joka kerta yhtä hupaisaa. Mutta toisinaan myös kovin rasittavaa.
Nimittäin se, että samassa kaupungissa asuu kaksi saman nimistä ihmistä. Minä ja eräs toinen. Se vaan on niin kumma juttu, että aina tiedustelusta annetaan meikäläisen numero ja porukka soittaa tähän.
Näin kävi myös juuri äsken. Outo numero vilkkuu puhelimen näytöllä. Vastaan etunimellä, kuten aina oudon numeron soittaessa. Tuntematon miesääni esittäytyy Ariksi. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän kysyy, olenko pahassa paikassa. Vastaan olevani kotona. *outo ääni saa miettimään, taasko?!?*
Mies toisessa päässä kysyy vielä varmistaakseen, että onko puhelimessa varmasti nimeäni kantava nainen. Ja toki vastaan, Kyllä on. :) Enhän suostu valehtelemaan. Mies pölisee oudosta äänestä.
Ja vielä viimeinen ratkaiseva kysymys. "Kuinka on bisnekset menny?" Jolloin vastaan, että valitettavasti kyseessä taitaa olla väärä numero, vaikkakin nimi on ihan oikea. Jolloin mies naurahtaa ja kertoi saaneensa kaksi numeroa. Ja minähän jälleen latelen saman virren kuin aina. "Meitä on juu kaksi saman nimistä, samassa pikku kaupungissa."
Sitten hyvillä mielin päätämme puhelun. Mikä tässä on naurettavaa. En tiedä. Ehkä se, että olen vasta tavannut tämän kaimani. Se vasta olikin esittäytyminen. Kuin toistaisi, mitä toinen sanoo.
Mikä tässä on rasittavaa. Jos puheluita tulee usein. Viime aikoina ei onneksi ole tullut.
Että tämmöinen maanantai-ilta. :D
1 kommentti:
Joo-o. Kun opiskelin,oli mulla myös kaima samassa koulussa. Onneksi hän sentään opiskeli eri linjaa kuin minä,mutta toisinaan hänen mailinsa eksyivät mulle...Kirjastossa usein kyselevät osoitetta kun "on toinenkin saman niminen"...
Lähetä kommentti